Eteenpäin mennään, etanavauhdilla ehkä, mutta pikku hiljaa. Toivomme tietysti myös leutoa ja vähälumista talvea. Muutoin voi tulla tauko raksatouhuihin, ja sitä emme tietenkään toivoisi. Mutta rakentamisajankohta nyt ei ole parhain, joten säiden armoilla taidamme olla. Nyt on vasta saatu anturamuotit kasattua. Talliin muotti tehtiin harkkojen ja muovin avulla. (kuva luvassa myöhemmin) ja talon osalta mies naputteli laudasta kehikot, joita sitten lekan kanssa juntattiin maahan hampaat irvessä. Viime lauantaina sain harvinaisesti oltua pienempien lasten kanssa viitisen tuntia raksalla ja sain tallin anturamuottiin muovit ja raudat. Siinä tuli huomattua myös mittavirhepaholainen ja mies sai harkkoja siirrellä parikymmentä senttiä toiseen suntaan. Hieman olen edelleen epäileväinen, että meniköhän se mittaus nytkään ihan putkeen. Toivoa sopii, ettei pahempia mittavirheitä tulisi missää vaiheessa tehtyä.
Lasten kanssa raksalla olo on välillä varsin mielenkiintoista. Tontilla on vieläkin syvää maakaapelikaivantoa peittelemättä ja tämä ojanpohja onkin lasten lempparileikkipaikka. Siellä savi-vesi- lillussa on kiva leikkiä. Kuopus jäi sinne jumiin viime kerralla, minut huudettiin apuun ja siellä sitten ähräsin kuraista saapasta takaisin jalkaan. Omat käteni olivat arvatenkin savesta harmaat. Itse meinasinkin sitten puljata, kun menin läheiseen isoon ojaan käsiäni huuhtomaan. Seuraava operaatio olikin sitten kuopuksen pissattaminen, kurahousuja on aina yhtä mukava kuoria. Ja kun se ulkona pottaan pissaaminen on niin jännää puuhaa, ettei rohkeus oikein riitä. Niin täytyyhän se pisu sitten lopulta lorauttaa sinne kurahousuun ja saappaaseen. Näin meillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti